sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Isän olkapäillä





























Vilina kutsuu vieläkin isää äidiksi ja minusta on tullut äitinina.

Jos erikseen pyydämme sanomaan isi, hän sanoo ikki.

Syntymäpäivillä































Eilinen ilta meni Hämeenlinnassa, Vilinan serkkupojan kaksi vuotis syntymäpäivillä. Meillä oli kiva ilta, siitäkin huolimatta että Vilina sai mustelman poskipäähän, minua pisti paarma varpaaseen ja mies sai kimalaisen piston korvaansa.

Kotiin tulo matka meni salamoita ihastellessa.

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Rannalla




























Eilen oli kaunis päivä, olin taas Vilinan kanssa rannalla.

Tänään, aamuni alkoi bodypumpilla, päivästä on tulossa hyvä.

Aurinkoista päivää sinullekkin.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Myy ja Ruu





























Mökillä.

Tuurissa




























Lauantaina kävimme Suomen suurimmassa kyläkaupassa,Veljekset Keskisellä, Tuurissa. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Minulla tuli sellainen olo että ihan kuin olisin ulkomailla. En tiedä tarviiko varta vasten mennä enää uudestaan, koska kaikki mitä siellä myytiin, löytyy täältäkin. Hyvä puoli kuitenkin se että melkein kaikki tarvittava saman katon alla.

Soutuveneessä






























Vilina pääsi ensimmäistä kertaa elämässään soutuveneeseen. Innoissaan heitti omat kumisaappaatkin yli laidan.
Onneksi ne ei kuitenkaan uponnut, kun äiti kerkesi jo hätiin. Isän kalastuspakistakin löytyi vaikka mitä kivaa.

Sää vaihteli, välillä satoi ja sitten taas paistoi.

torstai 26. heinäkuuta 2012

4-vuotis hääpäivä



























"Sun kasvot on kauniit kuin maalatun kuvan, vien sut tanssiin jos annat vaan luvan
rakkauden saundeilla täytän sun tuvan, illasta aamuun mä sua haluan
oot niin kuuma kulta että sulan ja suloisimmat sävelet sulle laulan,
jos mä keksisin maailman kauneimman sanan, se kuvais just sitä mitä sussa janoan."

Reino & The Rhinos

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Lassilan tilalla


































Tänään taas hypättiin pyörän selkään ja lähdettiin ajamaan Tuusulanjärveä ympäri. Matkalla poikkesimme Lassilan tilalla.

Nyt kohta suuntamme auton nokan kohti Porvoota ja lähdemme juhlimaan minun veljentytön 17 vuotis syntymäpäiviä, kuulemma nyt on neito kauneimmillaan.

Mökkireissulta palasimme maanantaina, epävakaisesta säästä huolimatta oli oikein rentouttava mökkiloma. Kuvat laitan myöhemmin.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Rantapäivä
































Tänään osui vapaapäivälleni ensimmäinen aurinkoinen päivä kun teki mieli mennä rannalle.

Huomenna me lähdetään mökille, heti kun pääsen töistä. Niin kiva loman aloitus.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Uudet kynnet ja nukkekoti




Viimeviikolla Vilina sai serkkutytöltä nukkekodin. Minusta on mukavaa seurata vierestä kun tyttö leikkii nukeilla ja laittaa niitä nukkumaan. Välillä itsekkin innostun mukaan leikkeihin, toisinaan järjestelen huonekaluja.

Tänään minä kävin lunastamassa mieheltäni saadun syntymäpäivälahjakortin ja sain ekaa kertaa elämässäni pitkät kynnet. Toivotaan että kynsienpureskelu olisi pian historiaa :) Sormuksetkin hain kiillotuksesta, ne näyttää taas ihan uusilta. Täytyy myöntää että orpo olo, oli olla, muutama päivä ilman sormuksia.

Nyt me odotellaan Vilinan kanssa pari päivää reissussa ollutta isää kotiin. 

tiistai 10. heinäkuuta 2012































Meillä oli eilen Vilinan kanssa kivaa, olin vapaalla koko päivän.

Minun kesätyökin alkaa olla loppusuoralla ja miehelläkin alkaa pian loma niin saadaan olla koko perhe yhdessä, ilman mitään työkiireitä.
Se on kivaa, ja siitä sitten nautitaan.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Enkeleitä matkassa






























Lauantaina alkuillasta olin ajamassa kuvassa olevaan risteykseen kaikessa rauhassa Vilina takapenkillä. Pysähdyin risteykseen ja ennenkuin kerkesin edes odottaa sopivaa väliä turvalliseen tienylitykseen, silmieni edestä vilahti harmaa mersu joka hioi mennessään meidän etupuskuria. Samaan aikaan kuulin järkyttävän rysähdyksen ja käänsin katseen äänen suuntaan ja näin toisen auton joka oli paiskautunut täysillä tolppaan päin. Tajusin että nyt tapahtui ja paljon.

Katson takapenkille,Vilinaa ja näen että hänellä on kaikki hyvin, minullakin. Kädet täristen kaivan puhelintani laukusta ja nousen pois autosta. Päässäni laukkaa miljoona ajatusta ja olen ihan pihalla mistä suunnasta autot tuli ja mitä ihmettä tässä pitää nyt tehdä. Sen verran järki juoksee että saan soitettua hätäkeskukseen. Samaan aikaan kun puhelin hälyttää, autoista alkaa tulla ihmisiä ulos, Luojan kiitos. Mieleeni muistuu puheet veljeni kanssa joka tekee työkseen pelastushommia, että onnettomuus tilanteissa on hyvä asia jos ääntä kuuluu ja ihmiset pääsee jaloilleen itse. Ihmiset huutaa apua, itkee ja kysyy paniikin vallassa mitä tapahtui. Puhelimessa minulle kerrotaan että apua on jo lähetetty. Samaan aikaan, näen mieheni, joka on kävelemässä tilannetta kohti. Olen hetki sitten riidellyt hänen kanssaan niin että hän oli päättänyt poistua autosta. Apu tulee onneksi pian paikalle ja sinisen auton kyydissä olevat ihmiset menee ambulansseihin. Tilannetta kartoitetaan ja alkaa selviämään mitä tapahtui. Harmaa auto oli tullut vastaikkaisesta suunnasta mistä minä olin tulossa. Hän ajoi päin sinistä autoa joka oli ajamassa suoraan, oikeasta suunnasta, harmaasta autosta katsottuna. Harmaan auton iskun voimasta sininen auto paiskautui tolppaan. Siitä sitten harmaa mersu jatkoi tuhojaan ja hioi kyljellään meidän etupuskuria, pysähtyen kävelytielle.

Voin sanoa että Lauantai ilta meni ihmetellessä tapahtumia. Tajusin vieläkin paremmin sen että elämä on niin ennalta arvaamatonta ja pelottavaa. Heräsi suuri kiitollisuus siitä että onneksi selvisimme säikähdyksellä ja että kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Peltiä kun saa uutta, mutta ihmishenkiä ei. Tuntuu ihmeelliseltä että tuo risteys mitä ajan usein, muuttui sekunneissa kaaottiseksi. En myöskään voinut olla jossittelematta. Mitä jos olisin ollut metrin edempänä risteyttä, tai mitä jos koko riitaa ei olisi tullutkaan.

En voi muuta sanoa kuin että meillä kaikilla oli enkeleitä matkassa, oikeasti.