lauantai 5. lokakuuta 2013



























Hautausmaan läheisyydestä.

2 kommenttia:

  1. Ajatella että luonnon kukat vieläkin noin kauniita! Meilläkin Elsa olisi nyt reilu kahden vuoden, tuntuu niinkuin se olisi tapahtunut vasta. Oletko pystynyt nauttimaan vauva-ajasta vai onko Valton kuolema jyllännyt vahvana arjessa? Itsellä ainakin vauva ollut (kohta jo vuoden ikäinen) kovin vaativa, joten työtä on riittänyt niin paljon, ettei ole jäänyt aikaa paljon ylimääräiselle miettimiselle. Mutta on ollut myös aikoja, jolloin ne muistot ovat yhtäkkiä vahvasti tulleet mieleen. Ja vaikkei se kovin peikkona enää olekaan mielessä, niin silti se välähtää melkeinpä päivittäin ajatuksissa. Onhan ne suuria asioita mitä meille on tapahtunut. Onnellista arkea teille ja ihanaa syksyä! Lukemassa käyn, vaikken usein kommentoikaan.

    VastaaPoista
  2. Amile: Kiitos paljon sanoistasi. Olen pystynyt nauttimaan vauva-ajasta tosi hyvin, se on niin ihanaa että olemme saaneet Altin kotiin asti :) Valto käy mielessä edelleenkin päivittäin, välillä isosti ja välillä pienesti. Toisinaan istun mietteissäni ja ihmettelen miten tämä kaikki on minulle ja meidän perheelle tapahtunutkin. Ihanaa syksyä myös teille :)

    VastaaPoista