torstai 9. elokuuta 2012

Lomat lusittu






























Työt ovat taas alkaneet, ensimmäinen viikko on huomisen jälkeen takana. Tuntuu jo siltä että ihan kuin en poissa olisi ollutkaan. Nyt töissä ollessani, olen ottanut jonkin verran vastaan onnitteluja Vilinasta ja vastannut yhdelle uteliaalle kyselijälle siitä että joko toinen on tulossa että toinen meni jo.

Jouduin myös tilanteeseen kun minua onniteltiin ohimennen Valton johdosta. Heti kun olin saanut sanottua että Valto on kuollut, tuli anteeksi pyyntöä ja pahoittelua. Siinä kohtaa minä sanoin että ei se mitään, ei se haittaa, ethän sinä voinut tietää. Tämän kaltaisia tilanteita on tullut ennenkin, useimmiten salilla. Usein onnitteluryöppyjen jälkeen kun olen saanut sanottua että poikaa ei enää ole niin valtaa hiljaisuus. Paitsi silloin jos itse alan puhumaan asiasta enemmän. On myös niitä jotka aloittaa puhumisen omista vaikeista asioista. Olen miettinyt sitä että kummalle tämä on vaikeampaa, minulle vai vastapuolelle. Olen tullut siihen tulokseen että vaikeaa se on minulle mutta vielä vaikempaa vastapuolelle.

7 kommenttia:

  1. Sä oot Nina ihana! että edes mietit vastapuolen tuntemuksia.. :)
    Tsemppii töihin, kohta onneksi viikonloppu...
    t. Minna

    VastaaPoista
  2. Inhoan "jokos on toinen tuloillaan"-tyyppejä! Kysymys on kärkisijoilla listalla kysymyksistä joita pyrin välttämään viimeiseen asti. Kysyjillä ei selkeästi itsellään ole kokemusta lapsen saannin vaikeuksista. Työyhteisösi tuntien kysyjät kyllä levittävät tarinaasi eteenpäin ja kohta asiasta tulee juttusille enää siihen varautuneet. Lienee helpompia keskusteluja. Tai sitten ei! ;-)

    VastaaPoista
  3. Minullakin oi pari tilannetta missä toinen ei tiennyt mitä oli tapahtunut. Toinen oli kaupan myyjä joka kysyi, että onkos se toinen tyttö. Vastasin, että oli, hän on nyt poissa. En pahoittanut mieltä koska se tyyppi on ihana ja elää aidosti tilanteissa. Koin, että hän piti pienen hiljaisuuden siinäkin tyttömme puolesta. Toinen oli entinen työkaveri joka sanoi että eikös teillä ole nyt kaksi...selitin hänellekin tilanteen ja silloin tajusin, että juurikin tuolle vastapuolelle asia on paljon vaikeampi kuin minulle...siis sillä hetkellä..itse on jo niin "tottunut" selittämään tilanteen,vaikkakin ei enää tarvi ku asiasta on jo kauan ja tuntuu että kaikki tietää jo... Ihanaa syksyä! -a-

    VastaaPoista
  4. Minna: Kiitos taas :)

    Saaris: Ai sinä tiedät työyhteisöni, ollaanko me joskus törmätty? Minä ihan hermostuin siitä, että joko toinen tuloillaan kysymyksestä. Siksi olinkin tyly vastauksessani. Yleensä olen armollisempi, mutta nyt ärsytti. Aika näyttää tuleeko ihmiset juttelemaan vai ei.

    -a-: Nimenomaan tuo että sillä hetkellä se on helpompi itelle kuin toiselle. Itsekkin harvoin pahoitan mieleni, yleensä ihmiset on ihania ja oikein ymmärtäväisiä. Kiitos paljon kommentistasi ja ihanaa syksyä sinnekkin.

    VastaaPoista
  5. Mä olin siellä asuntolan puolella töissä... Ainakin kuvittelen tunnistavani sinut. Kerro, jos VAIN kuvittelen. ;-)

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia taas sulla paljon :) Onnea töiden alkuun.. ja harmi että kysellään toisesta lapsesta :(

    VastaaPoista
  7. Poikkeama: Kiitos paljon :) Työt on lähtenyt ihan hyvin käyntiin, tuntuu kuin en poissa olisi ollutkaan.

    VastaaPoista