tiistai 17. huhtikuuta 2012



























Viikonloppu tosiaan meni Hauholla mökkeillessä. Mieheni ei ollut mukana kun hänellä sattui olemaan laivareissu duuniporukan kanssa Ruotsiin. Tästä vitsailimme kummityttöni kanssa, mistä tietää että K on ollut laivalla? Siitä, kun hän konttaa kotiin.

Järvi oli vielä jäässä joten bikinit palasi käyttämättöminä kassissa kotiin. Mitähän mielessäni on liikkunut kun ne pakkasin mukaan? Mukava reissu oli kaiken kaikkiaan, meitä oli neljä aikuista ja viisi lasta. Syötiin, saunottiin ja keksittiin vitsejä. Rentoa yhdessä oloa ja ajatusten vaihtoa. Vilinan kanssa minulla oli perään katsomista. Mökissä oli yläkerta mihin nousi jyrkät portaat. Kiipeily vimma kun tytölläni on niin sinnehän se aina oli menossa. Lauantaina yläkerran lattia sekä ikkuna oli saanut uutta väriä ja jalatkin oli saanut hienon kuvioinnin. Selvisi syy sille, miksi lapset oli yhtäkkiä niin hiljaa yläkerrassa.

Sunnuntaina palattiin reissusta ja maanantaista tuli ärsytys päivä. Varmaan jotain lomalta paluu arkeen ärsytystä. Aamu alkoi hyvin, puhelimeeni oli tullut ihana viesti ystävältäni. He olivat saaneet aamuyöstä, tyttövauvan. Tulin niin iloiseksi uutisesta. Myöhemmin tunsin kuitenkin myös pientä haikeutta ja ikävää Valtoa kohtaan, kunpa mekin oisimme saaneet omamme pitää. Lähdimme puistoon Vilinan kanssa ja sielläkin oli tutut äidit kenen kanssa helppo jutella ja olla. Palasimme puistosta kotiin ja sitten alkoi ärsyttää, ihan kaikki. Ei huvittanut mikään, ei edes salille meno. Tänään, ärsytys on jollain tasolla jatkunut mutta toivottavasti se katoaa, viimeistään sitten kun salille pääsen.

Perjantaina minulle soitettiin sikiötutkimusyksiköstä. Menemme juttelemaan perinnöllisyyslääkärin kanssa Valtosta, toukokuun alussa. Perinnöllisyyslääkäri kertoo meille palleatyrästä ja saamme varmaan vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin. Olen iloinen siitä että tälläinen keskustelu meille järjestetään.

4 kommenttia:

  1. Ihanat jalat :) Ja ihania kuvia vilinasta myös nuo edellisten postausten kuvat.

    Toivottavasti saisitte edes jotain vastauksia perinnöllisyyspolilta.

    *jaksamista*

    VastaaPoista
  2. Heippa Nina!

    Löysin blogiisi jo jokin aikaa sitten. On pitänyt jättää merkki käynneistäni, mutta sanat ovat jääneet viipyilemään näppäimistölle - ihan kuten ne joskus jäävät kuristamaan kurkkua.
    Kirjoitat hurjan kauniisti pienestä Valtosta, kuvat ovat erityisen riipaisevia. Meillä on 10 päivää Valtoa nuorempi poika, ja meillä on kaikki hyvin. Valton ansiosta muistan olla siitä seikasta vieläkin kiitollisempi kuin jo olen.

    Voimia jokaiseen hetkeen, erityisesti niihin kipeimpiin. En tiedä mitään siitä mitä sinä koet, mutta itsekin äitinä voin vain arvailla.

    "Taatusti hän kuulee.
    Hän katselee sinua varmasti kaiken aikaa.
    Ehkä hän on nyt onnellinen,
    ehkä joidenkuiden ei ole tarkoituskaan
    jäädä meidän elämäämme pysyvästi.
    Ehkä jotkut ovat vain ohikulkijoita,
    vain läpikulkumatkalla.

    Ehkä he täyttävät tehtävänsä nopeammin kuin muut.
    Heidän ei tarvitse vitkutella täällä sataa vuotta
    saadakseen kaiken kuntoon.
    He hoitavat hommansa tosi nopeasti jotkut.
    Jotkut vain ikään kuin käväisevät
    elämässämme antamassa meille jotakin,
    tuovat lahjan tai opettavat meille jotakin tärkeää,
    ja se on heidän tehtävänsä meidän elämässämme.
    Hän opetti sinulle varmasti jotakin.

    Ehkä hän opetti sinua rakastamaan,
    antamaan ja välittämään.
    Se oli hänen lahjansa sinulle.
    Hän opetti sinulle paljon,
    ja sitten hän lähti.

    Ehkä hänen ei yksinkertaisesti tarvinnut viipyä pitempään.
    Hän antoi sinulle lahjansa ja oli sitten vapaa jatkamaan matkaa,
    mutta häneltä saamasi lahjan
    sinä saat pitää ikuisesti."

    (kirjasta Lahja, Danielle Steel)

    VastaaPoista
  3. Poikkeama: Kiitos, varmasti saamme vastauksia. Ikinä en vielä ole jäänyt vastausta vaille.

    Helena: Auttoi kun vähän tännekkin sain purkaa.

    Anniina: Kiitos paljon kauniista sanoistasi. Lahja minkä Valto minulle jätti oli nimenomaan rakastamisen ja välittämisen lahja.

    VastaaPoista