Elämäni kaunein ja samalla surullisin hetkeni. Sain pienen rakkaan poikani ensimmäisen kerran syliini. Siinä sinä olit, maailmani, unelmani, lähdit luotani pois, ilman minua, äitiä. Kuinka paljon sinua rakastinkaan ja rakastan edelleen. Kuinka kovasti me olisimme sinut halunneet pitää meidän luonamme, elämässä. Ymmärrän että sinun on nyt mentävä, sinulla on parempi olla, ei enää kipua ja tuskaa. Ymmärsin, tunsin ja opin, en enää pelkää.
Rakastan sinua poikani.
Niin koskettava kuva! *Halaus*
VastaaPoistaTämä on minulle tärkeä kuva. Näihin tunnelmiin kun en enää voi palata kuin ajatuksissani ja kuvia katsomalla. Halaus takaisin.
PoistaKyynelsilmin olen blogiasi seurannut. Olette kokeneet raskaita asioita. Osaat sanoittaa tunnelmat hyvin ja kuvat ovat koskettavia.
VastaaPoistaVoimia perheellenne edelleenkin!
t. Kirsikka
Olet kaunis, kuva on kaunis ja niin surullinen...
VastaaPoistaVoi kunpa tämä kuva olisi ollut muisto kauniista ja onnellisesta hetkestä - ei surullisesta. :'(
*halaus*
<3 Iso halaus.
VastaaPoistaTämä kuva on kaunis kaikessaan. Katseessa, olemisessa, kauneudessa ja surumielisyydessä.
VastaaPoistaHiljaisuudessa vierestä katsoessa.
VastaaPoistaTuhannesti voimia.
Kaunis pieni ihminen
VastaaPoistaSä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan
Kauniita ja herkkiä kuvia ihan meinaa tulla kyyneleet silmään <3
Kirsikka: Kiitos paljon sanoistasi, lämmitti kovasti mieltäni.
VastaaPoistaPoikkeama: Kiitos paljon. Minäkin tykkään tuosta kuvasta erittäin paljon. Siihen kuvaan liittyy niin paljon tunnetta.
Äiti: Kiitos ja takaisin halaus.
Helena: Kiitos <3
Vinkeän äiti: Kiitos sinullekkin.
Paula: Kiitos kaunis. Kyyneleitten jälkeen on yleensä parempi olo. Sen olen oppinut.
Kaikille: Kiitos tosi paljon kun jaksatte käydä laittamassa kommenttia, se tekee tästä blogista paljon eläväisemmän, ilahdun aina kovasti sanoistanne.
Kaunis kuva!
VastaaPoistaAnonyymi: Kiitos <3
VastaaPoistaKaksi vuotias tyttäreni katseli tätä kuvaa kanssani ja totesi "Vauva nukkuu." <3
VastaaPoistaKylmän väreet ja kyynel silmässä. Palaan hetkeen kun hyvästelin oman poikani sairaalassa <3. Voimia arkeen, ihanaa että pystyt purkamaan ajatuksia blogin kautta.
VastaaPoista- J
Saaris: Liikuttava teidän kaksivuotias tytär <3
VastaaPoistaJ: Kiitos kannustuksesta, jaan ajatuksiani silloin kun hyvältä tuntuu. Tosin välillä tunnen itseni niin yksinäiseksi tämän blogini kanssa. Olisi mukava kuulla sinun kokemuksiasi menettämisen edessä. Jos jaksat ja haluat jakaa niin laita vaikka sähköpostia.